perjantai 6.12.2019 Niilo, Niko, Niklas, Niki, Nikolai

Asiaa läheltäsi

Heippatirallaa Variksenpesältä!

Lehden päätoimenhaltija soitteli ja pyysi kauniisti, että ryhtyisin bloggaajaksi. Lupasin sillä ehdolla, ettei työstä makseta ja että aihe liippaa useimmiten luontoa.

 

mato nokassa_DSC0198 kopio 2

Meriharakka on tämän näköinen siivekäs. Se suurinpiirtein töyhtöhyypän kokoinen.

 

Sen verran Variksepesän kuulumisia, että tytär ja vävy tekivät meistä Arjan kanssa isovanhemmat vuosi sitten. Elämässä on ollut sen jälkeen iloa ja eloa ja kohta myös vaarallisia tilanteita, kun tyttönen oppii kävelemään.

Oman elämän muuttuminen työstä harrastuspainotteiseksi on ollut ristiriitainen kokemus. Toisaalta on tunne, että vielä pitäisi olla hankkeissa ja toisaalta hyvä mieli siitä, että älysi irtautua ajoissa. Kaiketi minustakin on jotain hyötyä tälle yhteiskunnalle, toimelias kun olen ollut.

Luontovalokuvaus on siirtynyt ammattimaisemmalle tasolle. Kuvausprojekteja on menossa ja ehkä joskus tulokset tulevat julki kovien kansien sisällä.

Uusin luontotuttavuus on meriharakka. Se ilmestyi männä viikolla kotikylän liepeille kalojen luonnonravintolammikolle. Porkkanan värinen nokka näytti olevan erinomainen työkalu ravinnonhankinnassa. Rantaliejusta löytyi mato poikineen. Lontooksi lintu on oystercatcher. Erittäin vapaasti suomennettuna osterinnappaaja. Ajattelin piruuttani kysäistä paikallisen marketin päälliköltä: ”Ei teillä satu olemaan meriharakan ruokaa?”

Hyvin on harakkainen ollut tämä kuluva viikko muutenkin. Löysin lapinharakan pesän. Isolepinkäinen on linnun virallisempi nimi. On tarkoitus kuvata, jahka poikaset varttuvat.

Kolmas harakkatapaus on tavallinen harakka, jolta puuttuu pyrstö. On se aika metkan näköinen varsinkin lentäessään.

Timo-Heikki

Kommentit

  • Sirpa Ruotsalainen-Niskanen

    Tervetuloa tiimiin Timo-Heikki! Meriharakkapostauksesi on mielenkiintoinen, ja olihan jutussa esillä muitakin harakoita. Jään innokkaasti odottamaan uusia luontotarinoita!

Jätä kommentti

*