lauantai 30.5.2020 Pasi

Asiaa läheltäsi

Hirvipeijaisten aikaan

Mikä on sopiva hirvitiheys metsissämme? Tämä kysymys herättää hetkessä kiivaan väittelyn metsäammattilaisten kesken. Tunteet nousevat pintaan yhtä helposti myös metsänomistajien kanssa asiasta puhuttaessa.
Kevään vasontakauden jälkeen arvioitiin maassamme olevan 112 000 hirveä. Suomen riistakeskus myönsi käynnissä olevalle metsästyskaudelle 33 500 kaatolupaa, joista Pohjois-Savoon tuli reilut 2500 lupaa. Siten Pohjois-Savoon myönnettiin noin 1000 kaatolupaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Pielavedelle myönnettiin kaatolupia 195 ja Keiteleelle 45. Metsästyskausi päättyy virallisesti Pohjois-Savossa vuoden lopussa.

Suomen riistakeskus Pohjois-Savon tavoitteena on pitää talvehtivan hirvikannan kokona 2,5 – 3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Jos myönnetyt luvat käytetään, hirvikannan arvioidaan laskevan riistakeskuksen asettamaan tavoitetiheyteen. Pielaveden hirvikanta ei ole kuitenkaan laskenut metsänomistajan näkövinkkelistä huolestuttavan alas.

Runsas hirvikanta on vääristänyt välillisesti metsänhoitoa maassamme, myös Pielaveden ja Keiteleen alueella. Maakunnassamme uudistusaloista viisi kuudesosaa istutetaan kuuselle. Kuuselle uudistetaan siis lähes kaikki ravinteisuudeltaan sille sopivat metsämaapohjat ja lisäksi suuri määrä liian kuivia tai karuja maapohjia. Koivulle viljellään Pohjois-Savossa vain muutama sata hehtaaria vuodessa ja männyn istutukset ovat olemattoman vähäisiä. Ymmärrettävää, sillä männyt ja koivut ovat menneet liian usein nelijalkaisten suihin.

Tällä hetkellä on markkinoilla ainoastaan yksi hirvenkarkote, joka todistetusti vähentää tuhoja: kuivan kelin aikana männyn latvoihin ruiskutettava Trico-hirvikarkoite. Sen teho perustuu munuaisrasvan epämiellyttävään hajuun. Aine levitetään koivuihin puun ollessa lehdessä. Karkotteen kulut ovat tällä hetkellä noin 50 euroa hehtaarilta, mutta lisäksi on levittämisen vaiva.

Hirvituhoja voidaan vähentää suunnittelemalla viljelyketju oikein. Jos hirvikanta on suuri, täytyy kasvatettavia taimia olla paljon enemmän kuin metsänhoitosuositukset edellyttävät. Viitseliäimmät metsänomistajat ovat kylväneet mäntyä samalle mättäälle, jolle taimia on istutettu. Työläs ketju, mutta saattaa palkita uutteran metsänomistajan. Toinen kysymys on männyn taimikossa olevan lehtipuuston vaikutus tuhoihin. Oma kokemukseni on tullut monen maakunnan alueen taimikoita kierrellessäni, että lehtipuusto kannattaa poistaa männyn taimikoista kokonaan. Taimikko tuhoutuu melkoisella varmuudella, jos lehtipuusto pääsee vallitsemaan männikköä hirvitihentymäalueilla.

Tehokkain tapa on pitää hirvikanta kurissa metsästämällä. Toivottelen hirvenmetsästäjille onnistuneita kaatoja jatkossakin. Toivon myös, että metsästysseurojen väessä tapahtuu sopivasti sukupolvenvaihdosta, jotta jatkumo säilyy.

Markku Remes

Kirjoittaja on savolainen metsänhoitaja, joka hoitaa mielellään vapaa-ajallaankin metsiä. Päätyönään hän toimii Suomen metsäkeskuksen edistämispalvelujen päällikkönä Pohjois-Savossa.

Jätä kommentti

*