maanantai 15.10.2018 Helvi, Heta

Asiaa läheltäsi

Joulu metsätonttujen kodissa

Montako yötä on enää jouluun, kysyy pienin metsätonttu äidiltään.

Viisi yötä, äiti vastaa. Onneksi. Meillähän on vielä monta joulupuuhaa sitä ennen. Mutta Enna ja Inke, käykääpä toivottamassa kurkivaarille ja kurkimammalle hyvää joulua suon laidassa. Pienet metsätontut lähtevät hypellen matkaan, on hauskaa lähteä tärkeälle asialle.

Kun tonttutytöt palaavat kotiin, heillä on tuliaisinaan kurkivaarin keräämiä karpaloita. Oi, ilahtuu äititonttu. Nyt saammekin juhlan jälkiruuaksi herkullista joulunpunaista karpalokiisseliä.

Päivät menevät nopeasti. On jo jouluaatto. Metsätonttujen pieni sievä koti on valmiina vastaanottamaan joulun. Silloin ovelle koputetaan. Rappusilla seisoo käpytikka, joka tuo metsästä tonttuperheelle pienen joulukuusen.  Hän ojentaa sen iloisesti yllättyneelle talonväelle.

Metsätonttulapsukaiset hihkuvat innoissaan, nyt kotona on joulukuusi! Äititonttu kutsuu käpytikan tupaan ja tarjoaa katajanmarjakarkkeja. Tonttulapset olivat askarrelleet pitkinä iltapuhteina koristeita, joilla he saavat nyt koristella kuusen. Tonttuisä oli käynyt muutama päivä sitten noukkimassa kuusaman punaisia marjoja, ne näyttävät pirteiltä joulupuussa. Marjoja ei sitten saa syödä, isä neuvoo.

Pian kuusi seisoo koristeltuna keskellä tonttutupaa. Neitoperhonen lennähtää kuusen latvaan koristeeksi. Se oli herännyt lämpimässä tuvassa ja ajatteli ilahduttaa tonttuperhettä. Pikkuväki aloittaa innoissaan piirileikin kuusen ympärillä.

Tonttuisä lähettää Hillan ja Hellän viemään purkillisen metsämansikkahilloa joululahjaksi siiliperheelle. Kun kaksoset ovat palanneet kotiin, ovelle koputetaan taas. Siellä on Kurre Oravainen joululahjansa kanssa, perhe saa korillisen tammenterhoja. Kurrelle lahjoitetaan kuivattuja metsäomenia. Äititonttu opastaa vielä pörröhäntää: Älä syö liikaa niitä, ettei masu tule kipeäksi!

Hiiriperhe on kutsuttu joulupuuron syöntiin. Sieltä he saapuvat: äitihiiri, isähiiri ja viisi vilkasta hiirilasta. Tultuaan vieraat sujauttavat puuroon mantelin ja sitten puuroa ruvetaan porukalla lusikoimaan. Minä sain mantelin, huudahtaa Eeti! Etkä saanut, minä sain sen, väittää Seeti. Silloin hätiin tulee isoveli Kiril. Hän pyytää poikia näyttämään löytönsä. Silloinpa huomataan, että molemmat olivat saaneet puolikkaan onnenmantelista.

Kiitos käynnistänne, hyvää joulua! toivottaa metsätonttuperhe vierailleen näiden lähtiessä puurovatsat pulleina.

Samassa pihamaalta kuuluu joululaulu. Sen virittää punatulkkupariskunta, joka esittää tonttuperheelle joululahjaksi Hei tonttu-ukot hyppikää. Kaikki taputtavat. Se oli kiva laulu! Heillä on vielä toinenkin lahja: korillinen pihlajanmarjoja hillottavaksi.

Hei, meilläkin on laulu teille! Paikalle on lehahtanut keltasirkkuparvi. Sirkut asettuvat ritirinnan lähikuusen oksalle ja sieltä kajahtaa No onkos tullut kesä nyt talven keskelle.

Nyt levätään ja nautitaan yhdessä olosta koko joulu, sanoo isätonttu. Kaikki ovat samaa mieltä. Joulukuusi levittää lämmintä tuoksua heidän tupaseensa. Ulkona on jouluisen lumista ja kaunista. Sininen hetki tulee varhain.

Kirjoittaja on lähtöisin Pielavedeltä Laukkalasta. Hän on työskennellyt Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulussa suomen kielen ja viestinnän lehtorina. Sirpan motto on, että asioilla on taipumus järjestyä.

Jätä kommentti

*