lauantai 24.8.2019 Perttu

Asiaa läheltäsi

Koneellinen istutuskausi päättymässä

Metsäalalla on jo pitkään puhuttu, että taimikot perustetaan ja hoidetaan lähitulevaisuudessa koneellisesti. Kehitys ei ole tapahtunut suurin ja nopein loikkauksin. Puutavarayhtiöt ovat olleet koneellisen istutuksen pioneereja, mutta menetelmä on yleistynyt vähitellen myös yksityisten metsänomistajien maille. Konetyön osuus on vielä alle viisi prosenttia vuosittain istutettavasta alasta, vaikka koneellisen istutusta on tehty Pohjois-Savossa jo noin 15 vuoden ajan.

Konetyötä on tehty pitkään myös Pielavedellä, mutta mies tai nainen pottiputken ja taimivakan kanssa on edelleen se yleisin näky viljelyalueilla. Ihmistyövoimaa on toistaiseksi löytynyt maakunnan metsien istutuksiin. Suurin syy uusien menetelmien hitaaseen yleistymiseen on ollut kuitenkin työn huono kannattavuus. Uudistusalat ovat yksityisten mailla keskimäärin niin pieniä, että konetyö on ollut niissä ihmistyötä kalliimpaa.

Koneen istutusnopeuteen vaikuttaa oleellisesti maaperän laatu ja kivisyys sekä hakkuutähteiden määrä. Turvemaat ja hyvin kiviset kohteet eivät sovellu koneelle.  Ammattitaitoinen konekuljettaja laittaa maahan vähintään 200 tainta tunnissa. Nopsajalkainen istuttaja laittaa putkella saman verran taimia muokattuun maahan, mutta kone muokkaa ja istuttaa alan samalla kertaa.

Metsänomistajat ovat myös perinteisesti luottaneet enemmän manu- kuin konetyöhön. Kannattaa kuitenkin tutustua vanhoihin istutuskohteisiin, jos koneellisen työn laatu epäilyttää. Esimerkiksi lehtomaisella kankaalla Ylä-Savossa toistakymmentä vuotta varttunut koneistutettu kuusikko ei todellakaan häpeä ihmistyönä perustettua taimikkoa.

Eteläisessä Suomessa voidaan istuttaa kuusia yleensä toukokuusta syyskuun loppuun saakka. Tänä syksynä säät mahdollistavat hieman pitemmän työkauden. Koneistutus soveltuu myös männylle. Männyn istutusta tulee kuitenkin välttää sydänkesällä, koska latvakasvaimet ovat herkkiä vaurioitumaan kasvun aikana.

Keväällä istutetaan lepotilaisia taimia, jotka on varastoitu ulkona tai pakkasvarastoissa. Pakkasvarastoitujen taimien tulee olla täysin sulaneita ennen istutusta. Kesällä istutetaan vain kuusia. Syksyllä istutetaan pääasiassa lyhytpäiväkäsiteltyjä taimia, mutta syksyn viimeisinä viikkoina maahan voi laittaa myös käsittelemättömiä taimia.

Yläsavolaiset metsänomistajat eivät siis ole toistaiseksi innostunee syksyllä tehdyistä istutuksista tai yleensäkään koneistuksista. Olen itsekin tehnyt metsissämme pääasiassa kevätistutuksia, vaikka kesäistutustakin on tullut joskus tehtyä. Kevätistutetut taimet jäävät jonkin verran paremmin henkiin kuin kesä- tai syysistutetut. Syynä istutusajankohdan valintaani on kuitenkin ollut se, että olen aina halunnut olla työssä mukana. Valoisan kevään aikana työ on maistunut parhaiten.

Tulevissa kohteissa pitää jo vakavasti pohtia helpompaa ratkaisua eli koneellista istutusta. Toivottavasti urakoitsijoilta löytyy kiinnostusta pitää kalustoa viljelytöissä myös jatkossakin.

 

Kirjoittaja on savolainen metsänhoitaja, joka hoitaa mielellään vapaa-ajallaankin metsiä. Päätyönään hän toimii metsänhoidon johtavana asiantuntijana Suomen metsäkeskuksessa.

Jätä kommentti

*