maanantai 6.7.2020 Esa, Esaias

Asiaa läheltäsi

Kun tie ei olekaan tie

Tie on kaikkien yhteinen julkinen palvelu. Tie on merkitty karttaan sen tasoa osoittavalla merkinnällä ja sen varrella on liikennemerkit, jotka kertovat kulkuväylän kunnosta ja tilasta.

Kun käytät tietä, Sinä oletat, että tie on siinä kunnossa, jonka tienpitäjä käyttäjälle kertoo. Mutta nyt kehitys on alkanut mennä siihen, että vastuu tiestä siirtyy käyttäjälle. Tieuralla voi tulla vastaan mitä vain ja tien käyttäjä joutuu sen itse arvaamaan.

Olin sattumalta puhelimen ääressä, kun vaimoni soitti, että hänen autonsa rengas on särkynyt Pielavesi-Tervo–tiellä. Lähdin omalla autollani apuun, pääsin paikalle. Minun autossani oli vararengas ja tilanteen hoitamiseksi jouduimme vaihtamaan autoja, jotta etelään matkustava Liisa pystyisi varmasti pääsemään perille sinä lauantai-iltana.

Etsimme syyn renkaan rikkoutumiseen. Rikkoutumispaikka oli helppo tunnistaa. Öljysoratiessä oli kahden jalkapallon kokoinen syvä vesikuoppa, jonka toisella laidalla oli pystyssä terävä kiven kärki. Liisa oli joutunut ajamaan reiän päältä, koska toinen auto oli tullut vastaan juuri siinä kohdassa eikä voinut väistää. Kiviveitsi oli viiltänyt reiän keskelle rengasta.

Alueella ei ollut voimassa kelirikkomerkkejä tai erityisiä nopeusrajoituksia. Kuvasimme tiealueen ja vahinkopaikan. Kuopasta ja terästä kivestä otettiin erikseen läheltä valokuvia.

Tapahtumasta tehtiin seuraavalla viikolla vahingonkorvausvaatimus ja se lähetettiin tieasioista vastaavalle ELY-toimistolle. Aikaa kului puoli vuotta ja tuli vastaus, ei korvauksia. Perusteluna oli, että valokuvassa näkyvää reikää ja siinä olevaa veitsikiveä ei ole olemassa. ELY:n mukaan tienpidosta vastaava ulkopuolinen urakoitsija oli käynyt tutkimassa tien ja mitään vikoja ei ollut löytynyt. Siis ulkopuolelta palkattu yritys antoi omasta toiminnastaan lausunnon valtionhallinnon viranomaiselle. Viranomainen käytti tätä lausuntoa päätöksensä perusteluna.

ELY:n päätöksen käsittelyn seuraava vaihe olisi ollut raastuvanoikeus, mutta meiltä puuttui ulkopuolinen todistajanlausunto asiasta. Sitä ei silloin lauantaina osattu varmistaa. Lisäksi raastupaan meno olisi tarvinnut myös oikeusturvavakuutuksen käyttöä juristin palkkauksessa. Asia jätettiin siihen ja vahinkokulut jäivät meidän maksettavaksi.

Mutta seuraavan kerran hankimme ulkopuoliset todistajat paikalle.

DI, yrittäjä, kirjoittelija, joka katselee Pielaveden kirkonkylän elämää lahden takaa

Jätä kommentti

*