sunnuntai 22.10.2017 Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette

Asiaa läheltäsi

Kyllä niistä tuli pari

Viime vuoden puolella kirjoittelin kotijärveni joutsenparin kohtaloista. Lyhyt kertaus: Pari sai useana vuonna poikasia. Viime kesän viidestä poikasesta neljä ja aikuinen naaraslintu päätyivät  ilmeisesti ilveksen ruuaksi. Yksi poikasista varttui lentokykyiseksi isäjoutsenen suojeluksessa. Syksyllä niiden joukkoon ilmestyi vieras aikuinen joutsen. Kolmikko vietti yhdessä  koko loppusyksyn. Kuvasin sen viimeisen kerran 26. lokakuuta. Lentosuunta oli etelään.

Tämän kuvanoton ilman piilokojua mahdollisti pitkäaikainen suhde etualan koirasjoutseneen. Se tunnistaa minut vihellyksen perusteella.

Maaliskuun 15. päivänä tänä vuonna olohuoneen ikunassa vilahti. Syöksyin verannalle ja näin kahden joutsenen loittonevan. Tavoitin ne lepäämässä kahden kosken välisestä suvannosta. Otin kuvia ja olin melko vakuuttunut, että tuttuja olivat. Asia varmistui kevään mittaan, kun joutsenpari alkoi käyttäytyä isäntäparin elkein lajitovereitaan kohtaan.

Viime keskiviikkona käväisin niiden pesimäjärvellä. Pesäluodon kupeella nuokkui kaksi joutsenta. Olivat liian kaukana. Sitten ne läksivät uimaan kohti rehevää lahtea, jossa olin ruokkinut niitä. Siellä tapasimme. Joutsenet havahtuivat ja uivat pakoon. Sitten tapahtui jotain sellaista, joka meni tunteisiin. Aloin viheltää ”Kulkuria ja joutsenta”, kuten olin aina tehnyt viedessäni paikalle viljaa. Koiras rauhoittui heti, alkoi sukia sulkiaan ja ui kahteenkymmeneen metrin. Naaras, joka ei ollut tottunut viheltelyyni, pysyi loitommalla kaula pitkänä. Vähitellen se rohkaistui koiraan esimerkistä ja ui lähemmäs. Siinä tilanteessa syntyi tämän tarinan kuva.

Joku saattaa kysyä, mistä tiedän kumpi on kumpi. Tiedän sen siitä, kun kuvasin joutsenten parittelun keväällä 2015. Tämän parin koiraalla on harmaa silmät. Se ei kuitenkaan ole yleispätevä sukupuolituntomerkki. Valtaosalla joutsenista on mustat nappisilmät.

Joutsen on yksiavioinen lintu. Se tarkoittaa kumppanuutta, kunnes kuolema sen päättää. Kotijärven joutsenten seuraaminen tuotti vahvistuksen sille tosiasialle, että joutsen, leskeksi jäätyään pariutuu uudestaan. Se on luonnon tarkoituksenmukaisuutta, sillä lisääntyminen on kaikkien eliölajien tärkein tehtävä.

Timo-Heikki Varis

Jätä kommentti

*