lauantai 30.5.2020 Pasi

Asiaa läheltäsi

Leudot talvet haastavat perinteisen puunkorjuun

Itäsuomalaista puuta tarvitaan lähivuosina aiempaa enemmän, kun metsäteollisuuden inventoinnit Varkaudessa ja Äänekoskella saadaan tehtyä. Keitele Forestin laajentunut toiminta vaikuttaa epäilemättä myös puun kysyntään. Lisäksi on joukko monia muita suunnitelmia, jotka lisäisivät puun käyttöä tulevaisuudessa.
Metsänomistajat ovat myyneet puuta aktiivisesti kuluvana syksynä. Puuta on myös hakattu kuluneen syksyn aikana aiempaa enemmän. Jos leimikko voidaan hakata kesällä, puukaupat ovat syntyneet helposti. Talvikorjuuleimikon myyminen on sen sijaan ollut vähintään takkuista. Pielavedellä ei talvikorjuuseen menevää harvennusleimikkoa saa nyt kaupaksi edes pitkien asiakassuhteiden avulla. Ymmärrettävää toimintaa puunostajilta, sillä edelliseltä talvelta jäi runsaasti pehmeiden maiden leimikoita korjaamatta.

Miten teollisuuden puunkäyttö ja metsänomistajien hakkuutulot turvataan tulevaisuudessa? Lähitulevaisuudessa ongelma ilmeisesti vain pahenee. Nykyisin jo lähes kaikki ilmastontutkijat arvelevat, että Suomen talvet ovat tulevaisuudessa aiempaa lauhempia. Pehmeiltä mailta voidaan korjata puuta roudan ja lumen päältä Ylä-Savossa ehkäpä vain pari kolme kuukautta vuodessa.

Perinteisten talvikorjuuleimikoiden määrä vain lisääntyy lähitulevaisuudessa, sillä 1960- ja 1970-luvuilla ojitettujen suometsien puustot ovat saavuttaneet harvennus- tai uudistamisiän. Myös kuusikoiden harvennuksia on aiempaa enemmän, koska viime vuosina maakuntamme uudistusaloista viisi kuudesosaa on viljelty kuuselle. Kuusikoita harvennetaan jo nykyisin jonkin verran sulan maan aikana, mutta juurikääpäriski on suuri.
On aivan ilmeistä, että kaikkia kuusikoita ja pehmeiden maiden hakkuita ei enää saada tehtyä lyhyenä talven pakkaskautena. Mistään ei löydy sellaista konemäärää ja kuljettajia, jotta kasvatushakkuut saataisiin tehtyä perinteisen kasvatusmallin mukaisesti.

Metsäkoneenvalmistajat ovat kehitelleet pehmeiköille tarkoitettuja koneita. Esimerkiksi Ponssella on 10-pyöräinen ajokone, jolla saadaan puu melko pehmeältä maalta korjattua. Kalusto ei kuitenkaan ole yleistynyt, koska urakoitsijat eivät ole saaneet investointeihin sijoitettuja euroja työpalkoissa takaisin. Talkoilla ei voi pitkään elättää itseään ja perhettään.
Sen sijaan ajokoneissa ja osin monitoimikoneissakin käytetään jonkin verran kantavuutta lisäämään niin sanottuja suoteloja, jotka ovat tavallisia pyörien päälle laitettuja teloja leveämpiä. Kantavuutta lisäävät myös leveämmät pyörät ja renkaiden ilmapaineen laskeminen.

On ikävä tosiasia, että alkutalven kelit ovat olleet lamauttavan vaikeita kuusikon kasvatushakkuille. Harvennushakkuissa saadaan ajokoneelle kantavuutta, kun monitoimikone havuttaa ajourat hakkuutähteillä. Pitkien sateiden pehmittämät, roudattomat maat eivät kuitenkaan kanna koneita riittävästi.

Harvennuksia alkaa jäädä jatkossakin rästiin. Miten suma puretaan? Toivottavasti ei tarvitse mennä siihen todennäköisimpään ratkaisuun eli metsänhoidon tason sekä metsien terveydestä tinkimiseen. Huomattava osa kuusikoista harvennetaan sulan maan aikana, jolloin lahovauriot väistämättä lisääntyvät.

puu metsä puunkorjuu talvi

Kuusikoita harvennetaan jatkossa yhä useammin vain yhden kerran puuston kiertoajassa, jos kasvatushakkuut toteutetaan sulan maan aikana. Tukkisato jää tällöin aiempaa pienemmäksi. Lahovaurioita voidaan vähentää, jos ajourat hakataan nykyistä reilun metrin leveämmäksi; tuskin kovin mieleinen ratkaisu metsänomistajalle.
Jo nyt ajourat vievät kasvatushakkuista 20 % kasvutilasta, josta puut tosin jonkin verran myös hyötyvät lisääntyneen valon vuoksi. Jos ajouraleveys kasvaa reiluun viiteen metriin, vie ajourat pinta-alasta jo reilun neljänneksen.

Leveämmistä ajourista huolimatta lahovaurioita syntyy kuusikoihin, jos hakkuita on pakko tehdä laajemmalti sulan maan aikana. Suometsien rämemänniköissä hakkuut onnistuvat kyllä kuivan kesän ja syksyn aikanakin. Koneiden kehittelyssä ja hakkuiden suunnittelussa on vielä kehittämisen varaa. Jospa tähänkin vielä ratkaisu löytyy.

Nyt on kuitenkin aika käydä hakemassa joulukuusi metsästä. Olohuoneessamme on aina ollut kotimainen kuusi, niin on tänäkin vuonna. Toivottelen kaikille hyvää ja rauhallista joulua!
Kirjoittaja on savolainen metsänhoitaja, joka hoitaa mielellään vapaa-ajallaankin metsiä. Päätyönään hän toimii Suomen metsäkeskuksen edistämispalvelujen päällikkönä Pohjois-Savossa.

Jätä kommentti

*