lauantai 30.5.2020 Pasi

Asiaa läheltäsi

Metsä on täynnä mustikkaa…

Saamme helposti vitamiinitarpeemme täydennettyä poimimalla herkullisia hedelmiä ostoskärryyn marketin hyllyltä. Jotkut meistä valitsevat apteekkien vitamiinivalmisteet. Jokainen päättää ruokavalionsa itse, mutta vaihtoehtoisia terveystuotevalikoimia voisi löytyä lähimetsistä ja –soilta. Esimerkiksi lakassa on 3-4 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.

Heinäkuun viimeisellä viikolla soilla on vielä runsaasti kypsynyttä tai kypsymässä olevaa lakkaa koko eteläisen Suomen alueella. Koleasta alkukesästä huolimatta lakan kukinta ja pölytys onnistuivat hyvin. Hallat ja rankkasateet eivät ole kurittaneet merkittävästi herkkiä kukkia avosoillakaan. Kostean kesän ansiosta marjaa on ollut paikoin runsaasti myös ojitetuilla soilla. Tämän kesän erikoisuus näyttää olevan se, että lakkasato kypsyy hyvin eri tahtiin. Lakkaa on raakileena vielä Hämeenlinnan eteläpuolellakin, joten sielläkin voi viimeisiä marjoja poimia pitkälle elokuun puolelle.

Pielaveden ja Keiteleen soilta voi nyt hyvin kerätä kypsää lakkaa, sillä marjasato on kypsynyt poikkeuksellisen myöhässä. Omille jäljilleen voi tulla vielä viikkojen kuluttuakin, koska raakileita on vielä paljon. Ennustetut lämpenevät ilmat tosin kypsyttävät sadon pikaisesti. Suomen kuuluisimmassa lakkapitäjässä Ranualla sato alkaa kypsyä hiljalleen heinäkuun lopulla.

Mustikkakin alkaa kypsyä Ylä-Savossa. Tänä vuonna keväthallat eivät sattuneet mustikan herkimpään kukinta-aikaan, vaikka esimerkiksi pakkasen panemia saniaisia näkyikin kesäkuun puolivälissä. Heinä-elokuun vaihteessa varvukossa on vielä runsaasti raakoja mustikoita, joten poimuri-immeiset saavat olla tarkkoina. Mustikka on arvostettu marja, jonka terveysominaisuudet on tunnettu pitkään. Marjassa on mm. A-, B-, C-, D-, E- ja K-vitamiineja.

Suomessa poimitaan vuosittain 150-250 miljoonaa kiloa mustikkaa. Silti sadosta pääosa jää lintujen ja muiden eläinten suihin sekä valtaosa pilaantuu aloilleen. Savolaiset marjastajat ovat sopineet hyvin samoille marjamaille, vaikka ”tosimarjamies” ei apajiaan toisilleen paljastakaan. Metsiin mahtuisi aivan hyvin myös ulkomaalaisia poimijoita, sillä harmillisen paljon satoa jää pilaantumaan. Nyt kannattaa käydä hakemassa mustikkakukon ainekset lähimetsästä. Satokausi jatkuu hyvänä syksynä syyskuun loppupuolelle saakka.

Metsien käsittely vaikuttaa mustikkasatoon. Viime vuonna tosin sato jäi tavallista pienemmäksi niillä alueilla, joilla varvusto kuivui aiemman talven lumisuojan puuttuessa. Pohjois-Savon mustikkasadot voivat lisääntyä lähitulevaisuudessa. Mustikkasadot laskevat vuosiksi uudistusaloilla maanmuokkauksen jälkeen. Maakunnan metsien ikäjakauma on nyt sellainen, että nuoria kasvatusmetsiä siirtyy huomattavasti varttuneisiin kasvatusmetsiin. Jos mustikalle annetaan metsissä valoa harvennushakkuilla, mättäät ovat tulevina vuosina aiempaa sinisempiä.

Kirjoittaja on savolainen metsänhoitaja, joka hoitaa mielellään vapaa-ajallaankin metsiä. Päätyönään hän toimii metsänhoidon johtavana asiantuntijana Suomen metsäkeskuksessa.

Jätä kommentti

*