keskiviikko 23.1.2019 Enni, Eine, Eini

Asiaa läheltäsi

Nyt ja Jahvetin aikaan

Monen suomalaisen, myös Pielaveden asukkaiden ajatuksissa tulevaisuus näyttää epävarmalta ja pelottavalta. Miten meidän asiamme ovat muutaman vuoden päästä? Valtion ja kuntien talousasiat ovat rempallaan. On tulossa kuntaliitoksia, sote-muutoksia, maaseutu autioituu edelleen tasaista tahtia. Kuntien päättäjät ovat rauhattomia ja epävarmoja.

Pielavesi ja kunnat yleensä eivät ole olleet aina olemassa. Kun isoisäni isä Jahvetti syntyi Pielavedellä 1845, elettiin Venäjän keisarikunnan aikaa. Silloin Pielaveden seurakunnan kirkkoherra oli paikkakunnan suurin päättäjä. Tärkeimmät päätökset tehtiin pitäjänkokouksessa, jossa kirkkoherra oli kokouksen puheenjohtaja. Seurakuntalaisten joukosta valitut ja luotetut kuudennusmiehet hoitivat pitäjänkokousten päätösten toimeenpanoa

Jahvetti oli jo miesten kirjoissa 1865, kun säätyvaltiopäivien päätösten perusteella annettiin asetus kunnallislaista. Sen jälkeen maallinen ja hengellinen valta piti erottaa toisistaan. Maalliset asiat tulivat muodostettavien uusien kuntien vastuulle.

Pielaveden kunta perustettiin vuonna 1873. Sen jälkeen pitäjän asioista alkoi päättää kuntakokous, johon saivat osallistua vain veroa maksavat kunnan asukkaat. Kuntakokouksessa päätettyjen asioiden toimeenpanosta vastasi nyt kunnallislautakunta.

Kehitys meni eteenpäin voimalla. Jahvetin kolmen pojan syntyessä vuosien 1880 …1890 välisenä aikana Pielavedellä toimi jo kunnan perustama kansakoulu. Aikaisemmin sellaista ei ollut olemassa.

Aika kului. Kaikille Suomen kansalaisille tuli tasaveroinen ja yhtäläinen äänioikeus Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 1907.

Kun Jahvetti kuoli joulukuun lopulla 1917, Suomen tasavalta oli juuri antanut itsenäisyysjulistuksen ja pyrki eroon Venäjän keisarikunnasta.

Jahvetin aikaan yli 100 vuotta sitten elettiin suurten uudistusten aikaa sekä Pielavedellä että valtakunnan tasolla. Tavallinen kansalainen ei voinut vaikuttaa tapahtumiin, vaan piti ottaa vastaa se, mitä tuleva on. Kaikesta huolimatta kuljettiin eteenpäin ja elettiin omaa paikkakunnan elämää. Uskottiin tulevaisuuteen.

Nyt 2010-luvulla eletään taas suurten ja pakollisten muutosten aikaa. Suomen kuntien ja paikallisen hallinnon järjestyksen mannerlaatat ovat kovassa liikkeessä. Tulevina vuosina Pielaveden ja kaikkien kuntien osalta tapahtuu enemmän muutoksia kuin yli puoleen vuosisataan.

Nykyisin olemassa olevat kunnat muuttuvat toisenlaisiksi ja kunnan merkitys asukkaalle muuttuu. Pienet kunnat poistuvat kartalta, alueet ja kuntien asukasmäärät kasvavat. Kuntien paikalliset tehtävät jaetaan uudestaan valtion, keskushallinnon ja kuntaorganisaatioiden kesken.

Vanhoihin aikoihin erona on se, että nyt kuntalaiset voivat vaikuttaa päätöksiin ja asioiden kulkuun. On mahdollista tehdä muutoksia itse tai sitten odottaa, että joku muu tulee paikkakunnalle laittamaan asiat järjestykseen.

Terho Tikkanen on DI, yrittäjä, kirjoittelija, joka katselee Pielaveden kirkonkylän elämää lahden takaa.

Jätä kommentti

*