Kolumni: Maaseutu ei autioidu

Jani Haanketo

Luonnonvarakeskuksen tutkijaprofessori Hilkka Vihinen toi Iisalmen Sanomien haastattelussa (IS 27.9.) tärkeän näkökulman esille. 

Hän totesi, että käsitys, jonka mukaan Suomen väestö keskittyy yhden käden sormilla laskettaviin kasvukeskuksiin samalla kun maaseutu taantuu ja autioituu, on väärä.

Tilastoharhan asiaan tuo se, että vakituisen asumisen keskittyminen kaupunkeihin on kyllä totta, mutta monipaikkaisuudesta johtuen ihmiset viettävät paljon aikaa vuodesta myös muilla paikkakunnilla.

Ihmiset hakeutuvat mielellään vesistöjen ääreen, joita meidän alueellamme riittää. Kuten esimerkiksi Pielavedellä ja Keiteleellä asukasmäärä kasvaa varsinkin kesäaikaan mökkiläisten saapuessa.

Tutkijoiden arvioiden mukaan jopa 2,4 miljoonaa suomalaista asuu kausittain muualla kuin asuinkunnassaan.

Joko kesämökeillä tai kakkosasunnossaan. Osa lyhemmän aikaa, osa jopa yli puolet vuodesta.

Sellaiset paikat eivät tule tulevaisuudessa pärjäämään, joissa tietoliikenneyhteydet eivät toimi.

Mikäli pelkkiä tilastoja tarkastellaan, niin se voi vaikuttaa harhaanjohtavasti alueiden kehittymiseen.

Vaarana on se, että investointeja ja palveluita keskitetään ja ylimitoitetaan kaupunkeihin, joissa ihmiset eivät koko vuotta kuitenkaan asu.

Ja käänteisesti maaseutujen ongelmaksi voi muodostua se, että palveluita alimitoteitaan esimerkiksi tärkeiden liikenneyhteyksien sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.

Korona-aika on lisännyt ihmisten etätyön mahdollisuutta. Ja kun ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden, on sitä myös käytetty.

Mietitäänpä vaihtoehtoja. Jos voisit valita, työskentelisitkö sinä kaupunkikonttorin sijaan esimerkiksi järven rannalla olevalla kesämökillä tai kakkoskodissa lähellä luontoa. Kummanko sinä valitsisit?

Tämä voi olla yksi vetovoimatekijä maaseuduille tulevaisuudessa.

Mutta se edellyttää, että tietoliikenneyhteyksien pitää olla kunnossa.

Sellaiset paikat eivät tule tulevaisuudessa pärjäämään, joissa tietoliikenneyhteydet eivät toimi.

Tämän viikon Pielavesi-Keiteleessä on yksi hyvä esimerkki asiasta. Juttu pariskunnasta, joka muutti Helsingistä Pielavedelle.

Ihmiset eivät enää ole niin paikkariippuvaisia, kun on ajateltu.

Digitalisaatio on mahdollistanut kiinteistönvälitysalalla työskentelevän yrittäjäpariskunnan muuton pois pääkaupunkiseudun ihmisvilinästä.

Työ on tärkeää, mutta vaakakupissa toisella puolella painaa myös elämän laatu.

Ihminen hakeutuu mielellään sellaiseen paikkaan, missä viihtyy ja joka antaa hyvinvointia.

Kirjoittaja on toimittaja Savon Median lehdissä, joihin myös Pielavesi-Keitele kuuluu.

Keskustelu