Pielaveden mökkiläisneuvosto: Historiaa Pielavedellä

Jarmo Toivola

Hankimme mökin Pielavedeltä kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin tiesin paikkakunnasta vain keihäänheittäjät, Laukkalan Lujan Juha Laukkasen ja Pielaveden Sammon Antti Ruuskasen sekä Lepikon torpan. Sen jälkeen olemme tutustuneet Pielaveden nykyisyyteen ja historiaan.

Lepikon torpalla on tullut käytyä useasti vieraidemme kanssa. Sen vaihtuvat taidenäyttelyt pitävät omaakin mielenkiitoa yllä. Kekkosen historiaan Pielavedellä liittyy Lepikon torpan lisäksi Vornan lähde. Suomen luonnon pyhät paikat -kirjan mukaan Kekkonen on kertonut tulleensa kastetuksi Vornan lähteen pyhällä vedellä.

Vornankorvessa sijaitseva lähde on saanut nimensä rappasotien (1300-1595) aikana eläneestä karjalaisesta sissipäälliköstä, joka piti tukikohtaansa tuossa korvessa. Esikristillisenä aikana lähde toimi uhrilähteenä. Myöhemmin lähteestä tuli pyhä paikka, jossa ihmisiä kastettiin ortodoksisuuteen.

Lähteen vedellä uskottiin olevan ominaisuuksia, jotka antoivat siinä kastetuille poikalapsille poikkeuksellisen voiman, älyn ja nokkeluuden.

Yksi Pielaveden luontopoluista on Rillankiven luontopolku. Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien rajalla sijaitseva Rillankivi on ollut historiallisten Hämeen, Savon ja Pohjanmaan maakuntien rajakivi. On katsottu, että Rillankivi olisi yksi vuonna 1323 Ruotsin kuningaskunnan ja Novgorodin välillä solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajakivistä.

Luontopolku kiertää näyttävän Varisvuoren harjumuodostuman. Karjalaisten ikivanha kauppareitti Laatokalta Pohjanlahdelle on kulkenut Pielavedeltä ja Koivujärveltä Varisvuoren kautta Maaselän kannaksen yli Pyhäjärvelle.

Olemme tutustuneet Pielaveden nykyisyyteen ja historiaan.

Pielavesi-järvellä liikkuessamme huomio on kiinnittynyt Kumpusaarista koilliseen oleviin Hämeen Myhkyri ja Savon Myhkyri -saariin.

Vuonna 1446 vahvistetussa rajankäynnissä koko Pielavesi-järvi vahvistettiin kuuluvan hämäläisille. Myös savolaiset eränkävijät hankkivat särvintä kalaisesta järvestä eikä raja siten vastannut todellista tilannetta. Pysyväksi jäikin kuninkaan vuonna 1452 vahvistama raja, jolla järvi jaettiin hämäläisten ja savolaisten kesken.

Raja kulki Myhkyreiden välistä. Rajasta kertovat myös Kirkkosaaren länsipuolella oleva Rajasaari ja järven pohjoispäässä sijaitseva Hämeensaari.

Pielaveden keskuspaikka oli 1600-luvulta lähtien Lammassalossa, nykyisessä Kirkkosaaressa. Saaressa olleista kaikkiaan kolmesta kirkosta ei ole enää jäänteitä. Pielaveden historiasta kertoo kuitenkin saareen vuonna 1751 valmistunut solakka kolmikerroksinen renesanssityyppinen kellotapuli, joka seisoo kuitenkin edelleen hyväkuntoisena kirkkomaalla. Kirkkomaalle on muistokivi nälkävuosina 1866-1868 haudatulle 2100 vainajalle.

Omaan sukuhistoriaani tutustuessani huomasin, että onhan minulla mökkiä aikaisempiakin siteitä Pielavedelle. Hilda-mummoni isoisä Matti (Matts) Eleatsar Jäntti on syntynyt Pielavedellä 20.10.1845.

Kirjoittaja on m ökkiläisneuvoston jäsen

Kommentoi