”Maailma muuttuu Eskoseni” lienee tuttu lausahdus useille meistä.
Viime aikoina olen huomannut käyttäväni tätä Aleksis Kiven rustaamaa 159 vuotta vanhaa sanontaa monissa eri yhteyksissä.
Oman neljännesvuosisadan mittaisen elämäni aikana viime vuodet ovat tuntuneet erityisen muuttuvaisilta – mihin moni voi varmasti samaistua elämänkokemuksesta riippumatta.
Muutos on jatkuvaa, luonnollista ja välttämätöntä. Siihen emme voi vaikuttaa. Sen sijaan voimme vaikuttaa omiin asenteisiimme: nähdäkö ympärillä pääasiassa uhkia vai mahdollisuuksia?
Yhteiskuntamme toimintaympäristö muuttuu kovaa tahtia. Maapallon luonnollinen hiilenkierto ja elinympäristöt ovat häiriintyneet ihmisen toiminnan seurauksena, mikä edellyttää meiltä kestävämpiä tapoja toimia.
Siirtymä aiheuttaa monille päänvaivaa, ongelmia ja epäilyksiäkin, mutta kokeillaanpa vaihteeksi ajatella pitkällä tähtäimellä syntyviä hyötyjä.
Uusiutumattomista poltto- ja raaka-aineista luopuminen luo kovan tarpeen uusille materiaaleille, teknologioille, energianlähteille sekä kierrätykselle.
Yksi tapa vastata haasteeseen on hyödyntää eloperäisiä luonnonvarojamme järkevämmin ja muodostaa kansantalouden arvonlisää enenevässä määrin niiden jalostuksesta ja käytöstä.
Biotalouden innovaatiot vaativat kokeilunhalua, rohkeutta, puolueetonta faktatietoa ja ennen kaikkea yhteistyötä.
Hieno termi tällaiselle elävään luontoon perustuvalle talousmallille on biotalous, jossa tavoitellaan mahdollisimman korkeaa arvonlisää luonnosta saatavista tuotteista ja palveluista.
Suomessa julkaistiin viime keväänä päivitetty kansallinen biotalousstrategia, jonka pääsanoma oli biotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen vuoteen 2035 mennessä.
Vuonna 2019 biotalouden arvonlisä on kattanut 13 prosenttia Suomen kokonaisarvonlisästä.
SavoGrown alueella on kaikki edellytykset kukoistavalle biotaloudelle.
Meillä on Itä-Suomessa maailmanluokan osaamista luonnontieteissä, erilaisia eloperäisiä massoja tarjolla joka niemessä ja notkossa sekä loistavat mahdollisuudet luontomatkailulle. Hyviä esimerkkejä biotaloudesta ovat eripuolille Suomea tupsahtelevat biokaasu- ja biohiililaitokset, turpeettomat kasvualustat, kierrätyslannoitteet, uudet terveelliset elintarvikkeet ja erilaiset luonnosta saatavat kemialliset yhdisteet teollisuuden tarpeisiin. Innostavia artikkeleita erilaisista innovaatioista voi käydä lukemassa osoitteesta biotalous.fi.
Kehitysyhtiönä SavoGrown yksi tehtävistä on edistää toimialueensa elinvoimaisuutta.
Tulevaisuudessa maaseudun elinvoima lienee pitkälti juuri biotalouden varassa. Siksi luonnonvarojen uusiin käyttömahdollisuuksiin on nyt hyvä perehtyä ja satsata.
Millaista liiketoimintaa SavoGrown alueella voisikaan olla kymmenen vuoden päästä?
Biotalouden innovaatiot vaativat kokeilunhalua, rohkeutta, puolueetonta faktatietoa ja ennen kaikkea yhteistyötä.
Kysyntäpää uusille tuotteille on olemassa, mutta meiltä puuttuu vielä kokemusta käytännön järjestelyistä ja toimitavoista. Onneksi lähiseuduille on kuitenkin valmistunut monenlaisia toimivia biotalouden investointeja, joihin pääsee paikan päälle tutustumaan ja oppimaan. Tiedonkulku on biotalouden edistämisessä avainasemassa.
Ihmisluonnolle tyypilliseen tapaan kiinnitämme paljon huomiota erilaisiin uhkiin. Se on ihmisen kehityshistoria huomioiden ymmärrettävää, mutta nykymaailmassa todellisia uhkia on suhteellisen vähän.
Olemme kaikki varmasti tietoisia nykyisen talousjärjestelmämme ongelmakohdista, mutta erilaiset menestystarinat jäävät usein vähemmälle huomiolle.
Voin kuitenkin lohduttaa: monia loistavia investointeja ja innovaatioita on kehitteillä maakunnassamme.
Biotalouden ympärillä on nyt hyvää pöhinää – kasvatetaan sitä jatkossa entisestään!
Kirjoittaja on Tietoa biotaloudesta – Biokipinä -hankkeen projektipäällikkö Kehitysyhtiö SavoGrowlla