Pielavedellä ja Keiteleellä kauppojen niin sanottu hävikkiruoka ei mene hukkaan, vaan lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Helluntaiseurakunnat huolehtivat ruuan jakelusta vapaaehtoisvoimin.
Jaettava ruoka-apu on tarkoitettu kaikille tarvitseville minkään seurakunnan jäsenyyteen katsomatta.
Pielavedellä uutta on, että lokakuun alusta alkaen tuoretuotteiden jako järjestetään joka päivä. Jakelu on helluntaiseurakunnan rukoushuoneella Puustellintie 32:ssa päivittäin kello 17 myös viikonloppuisin.
– Tuoretuotteet eivät kestä kovin pitkään, eikä niitä voi pakastaa, joten jako on joka päivä, Eeva Tikkanen kertoo.
Muuan ruuan kuin pakasteiden jako järjestetään erikseen ilmoitettavina päivinä sen mukaan kuin jaettavaa kertyy.
– Viikonpäivä pyritään pitämään samana, ja toiveissa on, että jako voisi olla joka toinen torstai, sanoo Pielaveden helluntaiseurakunnan saarnaaja Kauko Nevalainen.
Ruokajaon lisäksi helluntaiseurakunta järjestää noin kerran kuussa tilanteen mukaan myös maksuttomia ruokailuja, joille ateriat valmistetaan pääosin lahjoituksena saaduista aineksista
Jaettava ruoka-apu on tarkoitettu kaikille tarvitseville.
Toive tuoretuotteiden päivittäisestä noudosta tuli S-marketilta. Marketpäällikkö Riku Korhonen arvostaa sitä, että helluntaiseurakunnan vapaaehtoistoimijat pystyivät siihen vastaamaan.
Monitaitosten toiminnan loputtua Pielavedellä oli tauko hävikkiruuan ruokajaossa ennen nykyistä järjestelyä.
– Tärkeintä on, että täysin syömäkelpoinen ruoka ei päädy eläinten ruuaksi tai biojätteeseen, vaan hyödyksi tarvitseville. Kaupan puolella se, että tuoretuotteet haetaan päivittäin, myös säästää välivarastoinnilta, Korhonen sanoo.
K-market Mesikämmen on myös osallistunut ruokajakoon jo vuosikaudet. Sieltä lahjoitusruoka haetaan viikoittain.
– Toiminta alkoi puolenkymmentä vuotta sitten aluksi Pielaveden seurakunnan kanssa. Nyt yhteistyökumppanina on helluntaiseurakunta, ja on hienoa, että ruoka ei mene hukkaan, vaan tarpeeseen, kertoo kauppias Juha Leminen.
Kaupoissa hävikkiuhan alle päätyy tuoretuotteiden lisäksi jonkin verran eineksiä ja kuivaelintarvikkeita ja joskus lihaa. Tosin määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin vielä takavuosina, sillä tilaus- ja seurantajärjestelmät ovat kehittyneet.
Myös asiakkaat ovat entistä valveutuneempia ja esimerkiksi viimeisen myyntipäivän lähestyessä alennetut, ”punalaputetut” ja ”yön yli levänneet” halvemmat tuotteet tekevät hyvin kauppansa. Niitä ostetaan sekä ympäristöystävällisyyden nimissä että säästösyistä.
Hintojen noustessa moni katsoo entistä tarkempaan, mitä ostaa ja valitsee edullisempia vaihtoehtoja. Helluntaiseurakunnissa on huomattu, että myös ruoka-avulle on kasvavaa tarvetta.
– Enimmillään esimerkiksi maksuttomalla lounaalla on ollut 70 ruokailijaa. Silloin kaikki eivät mahtuneet ruokalaan, vaan avasimme ovet rukoushuoneen saliin, kertoo Kauko Nevalainen.
Ruokajaossa ruuan hakijoiden määrä vaihtelee noin kymmenestä kahteenkymmeneen.
Keiteleellä helluntaiseurakunta aloitti ruuan jakamisen 2000-luvun alkuvuosina aluksi niin sanottujen leipäkirkkojen muodossa.
– Nykyisin jako on joka toinen maanantai. Tuoretavaraa jaetaan kirpputorilla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Ruokailuja järjestämme muutamia vuodessa, kertoo Marko Tabell Keiteleen helluntaiseurakunnasta.
Ruuan hakijoiden määrä on Tabellin mukaan pysynyt aika lailla vakiona vuodesta toiseen.
– Hakijoita on keskimäärin noin 40 – 50 jakokertaa kohti. Ennätys on viime joululta, jolloin hakijoita oli 90.