keskiviikko 23.1.2019 Enni, Eine, Eini

Asiaa läheltäsi

Pikonniemen Oravisaaren kesäasukas Pohjanmaalta – August Teräksinen

Mikä tuo muualla asuvan ihmisen kesämökkiläiseksi Pielavedelle? Jokainen tapaus on erilainen, mutta sukusiteillä on usein suuri merkitys.
Olen ollut talven aikana mukana Meijän kylät – kirjaprojektissa, joka käsittelee Pielaveden Katinhännän, Petäjärven ja Pikonniemen historiaa. Tämän kautta olen tutustunut mielenkiintoisiin vanhoihin asioihin ja ihmisiin, jotka ovat olleet osa paikkakunnan elämää.
Yksi näistä henkilöistä on August Teräksinen, Pikonniemen kyljessä olevan Oravisaaren isäntä.

Fredrik August Ståhlberg oli papin poika. Hän syntyi Pielaveden kirkkoherra Carl Ståhlbergin perheeseen vuonna 1863. Suuri, 11-lapsinen perhe asui Rannankylän pappilassa, joka oli paikkakunnan komeimpia rakennuksia. Pappilaan kuului maatila, jonka pinta-ala 1800 hehtaaria ja peltoa 70 hehtaaria. Papin piti silloin ottaa palkkansa luontaisetuna maanviljelyksestä. Nykyään pappila on Pielaveden seurakuntatalo.
Fredrik August opiskeli ylioppilaaksi Kuopiossa ja suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1883. Hän jatkoi opiskeluaan ja valmistui agronomiksi Mustialan maanviljelysopistosta. Tämän jälkeen hän palasi Pielavedelle maanviljelijäksi muutamaksi vuodeksi. Suomalaisuusaatteen vaikutuksesta hän suomensi nimensä August Teräksiseksi.
Kirkkoherra Ståhlberg kuoli 1878 ja hänen leskensä Anna Sofia osti haltuunsa Rauhaniemen talon pappilan lähistöltä. Anna Sofia ja hänen jälkeensä kaksi hänen tytärtään pitivät taloa vuoteen 1929 asti.
Ståhlbergin jälkeen kirkkoherraksi tuli Joonas Castren ja kävi niin, että edellisen kirkkoherran poika August Teräksinen meni naimisiin Castrenin tyttären Lovisa Emilian kanssa.
1890-luvun alkaessa August Teräksinen jatkoi uraansa maanviljelyksen virkatehtävissä Oulun läänissä ja Etelä-Pohjanmaalla. Hänet nimitettiin Vaasan piirin lääninagronomiksi vuonna 1904. Ansioidensa perusteella hänelle myönnettiin maanviljelysneuvoksen arvonimi vuonna 1922.
Teräksinen julkaisi monia maanviljelykseen ja historiaan liittyviä kirjoja. Erikseen kannattaa mainita paikallishistoria ”Eräitä piirteitä Pielaveden pitäjän historiasta”.
Sukusiteet vanhaan syntymäpitäjään Pielaveteen olivat vahvat. August Teräksinen piti yllä kiinteää yhteyttä Pielaveteen, vaikka hänen elämäntyönsä oli Pohjanmaalla. Hän osti pienen Oravisaaren ja siinä olevan torpan Anna Vainikaiselta 1925. Saari oli erotettu omaksi tilakseen Pikon perintötilasta nr 2 torpparilain perusteella. Oravisaari toimi August ja Emmi Teräksisen kesähuvilana. Kulku lahden taakse oli tehtävä soutuveneellä, tieyhteyksiä ei ollut.
August Teräväinen sai katsella kirkonkylän kehitystä järven takaa omalta saareltaan 1920- ja 30-luvuilla. August kuoli vuonna 1938. August ja hänen vaimonsa Emmi olivat lapsettomia. August Teräksisen testamentissa osa omaisuudesta lahjoitettiin Pielaveden seurakunnalle ja siitä muodostettiin säätiö. August ja Emmi Teräksisen säätiö toimii edelleen ja sen toiminta-alueena on diakoniatyö.
Oravisaari on kulkenut edelleen saman suvun omistuksessa.
Meijän kylät – kirjaprojekti on valmistumassa jouluksi ja se tulee kertomaan kylien ja niiden asukkaiden elämästä kolmella vuosisadalla. Kirjaprojektia esitellään kesän tapahtumissa.

DI, yrittäjä, kirjoittelija, joka katselee Pielaveden kirkonkylän elämää lahden takaa

Jätä kommentti

*